Parodontiitti on hampaan kiinnityskudostulehdus, jota sairastaa Suomessa arviolta joka kolmas aikuinen. Tauti on salakavala, koska se voi edetä pitkälle ilman oireita.
”Pitkäaikainen parodontiitti on yleensä oireeton ja suhteellisen hitaasti etenevä tauti. Hoito perustuu mekaaniseen puhdistukseen eli hammaskiven ja plakin poistoon. Joskus perushoidon lisäksi tarvitaan myös kirurgiaa. Kulmakivenä parodontiitin ehkäisemisessä ja hoitamisessa on hyvä omahoito”, kertoo parodontologian erikoishammaslääkäri Joonas Liukkonen.
Joonaksen tuore väitöskirjatutkimus käsittelee parodontiitin sylkidiagnostiikkaa. Tutkimuksessa löydettiin neljä potentiaalista syljen merkkiainetta, joita voitaisiin käyttää laajoissa väestötutkimuksissa parodontiitin toteamiseksi.
Tämä blogiteksti on laadittu Joonas Liukkosen haastattelun pohjalta.
Parodontiitti tuhoaa hampaiden kiinnityskudoksia
Parodontiitti on bakteerien aiheuttama tulehdussairaus, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia. Tulehduksen alkuvaiheessa ikenen ja hampaan välinen tiivis liitos avautuu. Bakteereita ja hammaskiveä kertyy yhä syvemmälle ientaskuun. Jos tulehdusta ei hoideta, se etenee hampaan juurta ympäröivän luun tasolle, jolloin luu alkaa vähitellen tuhoutua. Kiinnityskudosten tuhoutuessa alkaa hampaiden liikkuminen, pahimmassa tapauksessa jopa irtoaminen.
Hoitamattomana parodontiitti lisää merkittävästi myös yleissairauksien riskiä.
”Hoitamaton parodontiitti muodostaa pinta-alaltaan jopa kämmenen kokoisen tulehtuneen alueen. Paikallisen tulehduksen lisäksi se lisää elimistön matala-asteista tulehdusta, joka on yhteydessä muun muassa diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin”, kertoo Joonas Liukkonen.
Parodontiitti voi olla yhden hampaan alueella tai pahimmassa tapauksessa koko hampaistossa.
Ientulehdus ja parodontiitti
Ientulehdus on lievä tukikudosten tulehdustila. Sen tunnistaa punoittavista ja turvonneista ikenistä, joista vuotaa herkästi verta. Ientulehdus saadaan pysäytetyksi puhdistamalla hampaiden pinnat ja parantamalla omahoitoa, usein suunterveyden ammattilaisten avustuksella. Kun tulehdus pysähtyy, paranevat myös kudosvauriot. Palautumattomia muutoksia ei pääse syntymään.
Hoitamaton ientulehdus voi edetä parodontiitiksi, kun pitkittynyt tulehdus etenee syvälle hampaan ympäryskudoksiin. Parodontiitin kehittyessä muodostuu syviä ientaskuja. Lämpimässä ientaskussa bakteerit lisääntyvät ja kasvavat yhä syvemmälle hampaan ja ikenen väliin. Tämän seurauksena hampaiden kiinnityssäikeitä ja luuta tuhoutuu peruuttamattomasti. Ellei hoitoa aloiteta ajoissa, hammas irtoaa.
Parodontiitin aiheuttamat muutokset ovat palautumattomia.
Oireettomuus hämää – mutta ei hammaslääkäriä
Parodontiitti etenee usein olemattomin oirein. Joskus oireita ja tuntemuksia kuitenkin on. Niitä voivat olla esimerkiksi ienverenvuoto, märkävuoto sekä paha haju ja maku suussa. Kun kudostuhot taudin myötä etenevät, hampaat alkavat liikkua ja lopulta irrota. Tällöin tulehdus on edennyt jo pitkälle.
”Pitkäaikainen parodontiitti on yleensä oireeton ja suhteellisen hitaasti etenevä sairaus. Se todetaan hammaslääkärin tarkastuksessa”, kertoo Joonas Liukkonen.
Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat tärkeitä, jotta parodontiitti löydetään mahdollisimman varhain. Ajoissa tehty diagnoosi ja huolellinen hoito takaavat hyvän lopputuloksen.
Hoitamaton ientulehdus voi edetä parodontiitiksi.
Parodontiitin hoito
Parodontiitin hoito vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Kotona tapahtuva omahoito on ehdottoman tärkeä osa hoitoprosessia. Diagnoosia potilas ei voi tehdä itse, mutta hoitoon hänen tulee osallistua sitäkin aktiivisemmin. Huolellinen omahoito ja riittävän tiheä, ammattilaisen tekemä ylläpitohoito ovat edellytyksiä sille, ettei parodontiitti uusiudu.
Diagnoosi ja mekaaninen puhdistus
”Parodontiitti todetaan hammaslääkärin tarkastuksessa. Diagnoosi perustuu ientaskujen mittaamiseen ja hammasta ympäröivien kudosten tason arviointiin. Lisäksi apuna voidaan käyttää röntgenkuvia luutason määrittämiseksi.” (EHL Joonas Liukkonen)
Varsinainen hoitoprosessi alkaa hampaiden pintojen ja ientaskujen mekaanisella puhdistuksella. Siihen kuuluu yleensä ultraäänilaitteella tehtävä puhdistus ja hammaskiven poisto. Syvät ientaskut puhdistetaan yleensä paikallispuudutuksessa.
Mekaanisen puhdistuksen jälkeen ammattilainen antaa potilaalle omahoito-ohjeet ja motivoi potilasta sitoutumaan niihin.
Omahoito kotona
Hammaslääkärin tekemä mekaaninen puhdistus on alkusysäys uuteen. Puhdistuksen jälkeen potilaan on sitouduttava entistä systemaattisempaan hampaiden omahoitoon. Omahoito-ohjeet antaa hammaslääkäri, mutta ohjeiden noudattaminen vaatii panostusta potilaalta itseltään. Uusien rutiinien omaksuminen voi alkuun tuntua työläältä, mutta ilman oikeaoppista omahoitoa ei saavuteta tuloksia.
Parodontiitti vaatii seurantaa
Muutaman viikon omahoidon jälkeen potilas saapuu jälleen hammaslääkärin vastaanotolle. Tällä tutkimuskerralla hammaslääkäri tarkistaa, onko mekaaninen puhdistus ollut riittävä ja kuinka kotona toteutettava omahoito sujuu. Hoito perustuu aina ennen kaikkea mekaaniseen puhdistukseen eikä parodontiittia voi hoitaa antibiootilla vaikka bakteeripeitteillä onkin keskeinen rooli sen synnyssä:
”Parodontiittia ei voida hoitaa pelkällä antibiootilla, koska antibiootti ei pääse vaikuttamaan biofilmiin”, tähdentää Joonas Liukkonen.
Ylläpito
Parodontiitin hoitaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Varsinaisen hoitovaiheen jälkeen jatketaan säännöllisellä ylläpitohoidolla, jossa suuhygienisti tai hammaslääkäri puhdistaa hampaiston yksilöllisesti määritetyillä hoitoväleillä esimerkiksi puolen vuoden välein.
Omahoidon merkitys on ylläpitohoidossa mittaamattoman suuri.
”Hyvä omahoito on parodontiitin hoidon kulmakivi. Taudin ehkäisyn lisäksi omahoito vaikuttaa merkittävästi parodontologisen hoidon hoitotulokseen. Tupakointi on yksi merkittävimmistä parodontiitin riskitekijöistä ja tämän vuoksi tupakoinnin lopettaminen on erittäin tärkeä osa onnistunutta parodontiitin hoitoa.” (Parodontologian erikoishammaslääkäri Joonas Liukkonen)
Parodontiitti saadaan kuriin hammaslääkärin, suuhygienistin ja potilaan yhteistyöllä
Parodontiitti: usein kysyttyä
1. Miksi niin moni suomalainen sairastaa parodontiittia?
Parodontiitti ei ole tarttuva tauti, laiskuus hampaiden hoidossa saattaa ollakin.
Omahoidon puutteellisuus on todennäköisesti suurin syy sille, miksi parodontiitista on muodostunut kansantauti. Suomalaiset harjaavat hampaitaan harvemmin kuin muut pohjoismaalaiset. Hammasvälien puhdistamisessa olemme erityisen laiskoja. Huolimaton hampaiden puhdistus ylläpitää ientulehdusta, ja isot paikat edistävät plakin kertymistä hampaiden pinnoille ja hammasväleihin.
Tupakointi ja diabetes ovat riskitekijöitä parodontiitin synnylle. Myös metabolinen oireyhtymä, lihavuus, stressi ja perinnölliset tekijät lisäävät alttiutta sairastua parodontiittiin.
2. Jos parodontiitti ei oireile, tarvitseeko sitä hoitaa?
Parodontiitti tulee hoitaa, vaikkei oireita olisikaan. Hoitamaton parodontiitti tuhoaa hampaiden kiinnitystä peruuttamattomasti. Hoitamattomat suun tulehdukset ovat haitallisia myös yleisterveydelle. Pitkälle edenneet suun tulehdukset lisäävät muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Hoitamaton parodontiitti voi estää jopa tekonivelleikkauksen:
”Parodontiitti tulee olla hoidettuna, jotta leikkaustodistus esimerkiksi tekonivelleikkausta varten voidaan antaa”, Joonas muistuttaa.
3. Miten voin ehkäistä parodontiittia?
Parodontiittia ehkäistään samalla tavalla kuin hampaiden reikiintymistä. Omahoitoon kuuluu säännöllistä hampaiden harjausta mutta paljon muutakin:
- Hampaiden ja hammasvälien puhdistaminen ohjeiden mukaisesti
- Terveellinen ruokavalio
- Tupakoinnin lopettaminen tai sen välttäminen
- Ylipainon välttäminen tai laihduttaminen
- Mahdollisen diabeteksen hyvä hoito
Joissakin tapauksissa parodontiitin hoidossa käytetään myös ienalueen leikkaushoitoja, kertoo parodontologian erikoishammaslääkäri Joonas Liukkonen.
Puhutaan hammaslääkäriä
- Kiinnityskudos: leukaluun hammasta ympäröivä osa, juurenpinnan sementti sekä näitä yhdistävät sidekudossäikeet
- Biofilmi: limakerroksen ympäröimä mikrobiyhteisö, joka elää jollain pinnalla
- Hammasplakki: hampaan pinnalla olevaa biofilmiä