Hammaslääkäripelko on yleistä. Jopa puolet suomalaisista pelkää hammaslääkärikäyntejä, joten pelkäävä ei ole pelkonsa kanssa yksin.
Hammaslääkäripelko voi johtua monista syistä. Usein pelon taustalta löytyy ikäviä kokemuksia, joista saattaa olla aikaa vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
Kaikesta huolimatta pelon ei tulisi siirtää tai estää hammaslääkärikäyntejä. Suun terveys vaikuttaa ihmisen yleisterveyteen, ja hoitamattomasta suusta voi pahimmassa tapauksessa kehkeytyä infektioita, jotka vahingoittavat koko kehoa. Pelon taltuttamiseen löytyy runsaasti eriasteisia keinoja.
Hammaslääkäripelko, siitä kannattaa puhua
Pelosta kannattaa kertoa jo aikaa varatessa, koska tällöin hammaslääkäripelko voidaan ottaa huomioon alusta lähtien. Pelkopotilaille varataan Helmiäisessä aina normaalia pidempi aika. Jos jo pelkkä ajan varaaminen tuntuu vaikealta, ajanvaraus kannattaa antaa läheisen hoidettavaksi.
Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä ei välttämättä tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin. Pelkäävä asiakas voi varata pelkän tarkastus- tai vaikkapa vain keskusteluajan. Pelosta kannattaa kertoa heti aluksi hammaslääkärille.
Hammaslääkärin kanssa voi yhdessä sopia myös merkin tauolle. Käden pystyyn nostaminen on hyvä ja informatiivinen merkki siitä, että tarvitaan hengähdystaukoa. Kun kontrolli säilyy potilaalla, osa pelosta saattaa talttua. Hammaslääkäripelko liittyy usein tunteeseen kontrollin menettämisestä.
Hammaslääkäripelko ja rentoutuminen
Rentoutumisen harjoittelu auttaa elämään pelon kanssa tai jopa voittamaan sen kokonaan. Rentoutumistapoja voivat olla esimerkiksi kehon aktiivinen rentoutus, syvään hengittäminen ja mielikuvaharjoitukset. Myös rentouttava musiikki kuulokkeissa saattaa auttaa.
Jos pelko aiheuttaa jonkin kehonosan jännitystä, on hyvä opetella rentouttamaan juuri kyseinen kehonosa. Hengittäminen ja jännittäminen kietoutuvat yhteen. Pelkäävän hengitys kiihtyy ja muuttuu pinnalliseksi. Hengitysrytmin hidastaminen aktivoi parasympaattisen hermoston eli levossa toimivan hermoston toimintaa. Parasympaattisen hermoston aktivoituminen rauhoittaa pelon stressaamaa elimistöä.
Tietoiset mielikuvaharjoitukset ovat hyvä tapa rauhoittaa mieltä ja kehoa. Osa pelkopotilaista saa apua myös katonrajassa olevan television tuijottamisesta. Kun keskittyy TV-ohjelmaan, hammaslääkäripelko unohtuu – ainakin hetkittäin.
Puudutus taittaa kivun
Nykyiset puudutteet ovat tehokkaita, ja ne toimivat hyvin, joten kipua ei tarvitse pelätä. Jos itse puudutuspistos jännittää, limakalvolle voidaan sivellä puudutusgeeliä ennen puudutteen pistämistä. Tällöin edes puudutus ei tee kipeää.
Esilääkitys rentouttaa
Pelkopotilasta hoidettaessa varsinaisen hoidon tukena voidaan käyttää esilääkitystä. Esilääke otetaan 45–60 minuuttia ennen varsinaista toimenpidettä tyhjään vatsaan. Esilääke saa olon rentoutuneeksi, ja sen vaikutus hälvenee muutaman tunnin kuluessa.
Esilääkitystoiveesta on hyvä mainita jo ensimmäistä aikaa varatessa.
Nukutushammashoito
Jos hammaslääkäripelko on voimakasta, nukutushammashoito auttaa. Nukutus luokitellaan kevyt- ja syvänukutukseen. Kevytnukutuksessa anestesialääkäri rauhoittaa potilaan lääkeaineella, jolloin potilaan tajunnantaso alenee. Kevytnukutus sopii aikuisille potilaille, joiden toimenpiteet kestävät noin kaksi tuntia.
Syvänukutus eli yleisanestesia sopii potilaille, joiden hampaissa on paljon korjattavaa tai joiden hoito on vaarassa jäädä pelon vuoksi kokonaan tekemättä. Lue lisää nukutushammashoidosta.
